We are searching data for your request:
Upon completion, a link will appear to access the found materials.
Korean buddhalaisuuden historia
Buddhalaisuus hyväksyttiin viralliseksi valtionuskonnoksi Goguryeo-, Silla- ja Baekje-valtakunnissa kolmen valtakunnan aikana (57 eaa.-668 eaa.), Ja Unified Silla -valtakunta (668-935) onnistui soveltamaan buddhalaisuutta yhdistymisen psykologisena voimana. niemimaalta.
Unified Silla -kauden aikana buddhalaisuudella oli merkittävä rooli kulttuurisessa kehityksessä, minkä seurauksena rakennettiin sellaisia maailmankuuluja historiallisia kohteita kuin Bulguksan temppeli ja Sokguramin luola.
Lisäksi maailman varhaisin tunnettu painatus Mugujeonggwang Dharanin puupalkeilla, jota seurasi ensimmäinen metallityyppinen painatus Jikjisimcheyojeolille (Jikji lyhyesti), buddhalainen sutra, Heungdeoksan temppelissä (nykyisessä Cheongjun kaupungissa) osoittavat, että kulttuuri.
Ennen Guttenbergiä 78 vuotta vanha teksti painettiin vuonna 1377 ja se on tällä hetkellä Ranskan kansalliskirjaston hallussa. Se nimettiin Unescon maailmanmuistiksi vuonna 2001.
Sutra on luonnos hengelliseen kehitykseen tarvittavista buddhalaisista opetuksista sekä viitteitä dharman välittämisestä, mukaan lukien uskonnolliset laulut, laulaminen, kaiverrukset, kirjoitukset, teknisten termien sanastot ja Seonin sanallinen taistelu. Yhdistetyn Silla -kauden aikana Chanin opetukset (japaniksi tunnetaan nimellä Zen japanissa ja Seon koreassa) tuotiin Kiinasta ja johtivat Seon -järjestyksen kehittämiseen, mikä lisäsi uuden ulottuvuuden filosofiseen kehitykseen ja lopulta tarjosi psykologisen perustan Sillan jälkeinen aika, Goryeo-dynastia (918-1392).
Myös Goryeo omaksui buddhalaisuuden ja siitä tuli yhdistävä tekijä ja perusta kansalliselle ja kulttuuriselle kukoistukselle. Erityisesti Goryeo seurasi Unified Silla National Monk Doseonin (827-898) opetuksia ja rakensi temppeleitä kuuluisille vuorille ympäri kansakuntaa, mikä lisäsi sysäystä Dharman levittämiselle. Myös Goryeon aikana Tripitaka Koreana oli veistetty yli 80 000 puupalikoksi tarjoukseksi kansalliseksi suojaksi ulkoisilta voimilta ja hyökkäyksiltä, ja buddhalaisuus synnytti sellaisia luovia kansallisia festivaaleja kuin P'algwanhoe ja Yeondeunghoe (Lotus Lantern Festival).
Goryeon aikana buddhalaisten tilausten määrä monipuolistui ja kukoisti. Munkkien kasvava taloudellinen ja poliittinen vaikutus johti kuitenkin tavallisten ihmisten tuomitsemiseen, ja buddhalaisuus aristokratian sivuuttamana tuli poliittisen tukahduttamisen ajanjaksoon Joseon-dynastian (1392-1910) kanssa.
Joseonin aikana uuskonfutselaisuus sai nopeasti suosiota, ja vaikka kuninkaalliset harjoittivat edelleen buddhalaisuutta yksityisesti, konfutselaisuus hallitsi hallintoa ja yhteiskuntaa. Jatkuvan sortopolitiikan mukaisesti buddhalaisuus karkotettiin vuorille ja munkkeja kohdeltiin yleensä ankarasti. Tämä karkotus osoittautui kuitenkin buddhalaisuudelle varsin arvokkaaksi kahdessa suhteessa: temppeleistä tuli Seonin käytännön yhteisöllisen kukoistuksen keskuksia ja buddhalaisuus vahvisti siteitä tavallisten ihmisten kanssa.
1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla Korean buddhalaisuus joutui välttämättä japanilaisen buddhalaisuuden vaikutuksen alaiseksi Japanin miehityksen aikana (1910-1945). Vasta vapautumisen jälkeen vuonna 1945 perinteinen korealainen buddhalaisuus voitiin jälleen vahvistaa Korean Seonin muodossa ja Jogye -järjestys tuli jälleen esiin.
Guan Yin Kiinan buddhalaisuudessa ja kansanperinteessä
Guanyinin moderni hahmo sisältää kaikki naisellisuuden ja naisellisuuden positiiviset puolet, mutta hän on enemmän äiti kuin vaimo. Tämä kuva perustui kungfutselaisiin käsityksiin elämästä ja moraalista. Guanyinista tuli suosittu Kiinan buddhalaisuudessa ja hän vaikutti voimakkaasti myös kiinalaiseen kansanperinteeseen.
Hänestä tuli silta monimutkaisten älyllisten käsitteiden ja yksinkertaisten ihmisten välillä, jotka seurasivat naista valkoisessa enemmän huomiota kuin he antoivat filosofille. Muinaisina aikoina kiinalainen yhteiskunta perustui ajatuksiin puhtaudesta, joten Guan Yinistä tuli helposti ikoninen naissymboli. Hän sisälsi kuitenkin myös vahvoja maskuliinisia piirteitä, jotka olivat myös tärkeitä Itä -Aasian kansalle. Jeong-Eun Kimin mukaan:
'' Guanyin -viikset, joissa on viikset, osoittavat selvästi bodhisattvan maskuliiniset puolet, ja kuvataiteessa Guanyinia kuvattiin nuorena intialaisprinsssinä kaikkialla Intiassa ja monissa Kaakkois- ja Keski -Aasian maissa. Jopa Kiinassa, myöhään Tang -dynastiaan saakka, hänen kuvauksessaan miesjumalaksi ei tapahtunut muutoksia, kuten voimme nähdä Dunhuangin roikkuvista kääröistä. Guanyinin kuvissa miesjumalina on edelleen kanonisia todisteita, jotka on johdettu lootussutrasta ja lukuisista buddhalaisista kirjoituksista (buddhalaiset sutrat), ja jälkiä Avalokiteshvaran kuvaan liittyvistä yleisistä ikonografisista elementeistä. Kiinalaiset alkoivat kuitenkin kehittää ”uusia guanyin” -kuvia, joilla ei ollut sellaista buddhalaista kanonista perustaa, vaan joilla oli pikemminkin omaperäisiä alkuperäiskansojen piirteitä. Shuiyue Guanyinia tai Water-moon Guanyinia voidaan pitää Avalokiteshvara-kiinalaisen muutoksen alkua. Yksi varhaisimmista Dunhuangissa löydetyistä Guanyin-vesikuun maalauksista on tehty 10. vuosisadan puolivälissä. Hänellä on toisessa kädessään pajuhaara ja toisessa vesipullo, joka muodosti Guanyinille tunnusomaisia ominaisuuksia Tangin ja myöhempien dynastioiden aikana. ''
Marmorin veistäminen Bodhisattva Guan Yin. (stockphoto mania /Adobe Stock)
Taejo nousee huipulle ja muodostaa Goryeo -dynastian
Vuosien mittaan Gung Ye muuttui yhä tyrannisemmaksi ja hänen alamaisensa kärsivät vakavasti hänen despoottisen hallintonsa alla. Tämän seurauksena neljä kuninkaan ylimmästä kenraalista saivat suunnitelman kukistaa Gung Ye ja korvata hänet Wang Geonilla. Pääministerin sanotaan aluksi vastustaneen salaliittoa, vaikka hän pian muutti mielensä ja heitti tukensa kenraalien taakse.
Vuonna 918 jKr., Neljä kenraalia kukistivat Gung Ye: n ja tappoivat hänet lähellä pääkaupunkia Cheorwonia. Myöhemmin salaliittolaiset asettivat valtaistuimelle Wang Yungin. Valtakunta, jota tuolloin kutsuttiin Taebongiksi, nimettiin uudelleen Goryeoksi, mikä merkitsi Goryeo -dynastian alkua.
Goryeon hallitsijana Wang Geon tunnettiin nimellä Taejo. Kun Taejo tuli kuninkaaksi, Korean niemimaa oli edelleen jaettu kolmen valtakunnan kesken. Goryeon lisäksi kaksi muuta valtakuntaa olivat Myöhemmin Silla ja Myöhemmin Baekje. Entinen miehitti niemimaan kaakkoisosan, kun taas jälkimmäinen miehitti niemimaan lounaisosan, ja sen perusti toinen kapinallisten johtaja Gyeon Hwon. Niinpä seuraavina vuosina Taejo yritti yhdistää koko Korean niemimaan hallintoonsa.
Vuonna 927 jKr, Gyeon Hwon hyökkäsi ja vangitsi myöhemmän Silla -pääkaupungin Gyeongjun. Myöhemmin Sillan kuningas Gyeongjae jäi kiinni ja teloitettiin. Gyeon Hwon jätti valtaistuimelle nuken, Gyeongsunin.
Taejo näki tämän mahdollisuutena valloittaa molemmat kilpailevat valtakunnat ja hyökkäsi myöhemmän Baekjen joukkoja vastaan, kun he marssivat kotiin. Taejo kuitenkin hävisi taistelun, mutta onnistui toipumaan nopeasti ja pystyi siksi puolustamaan valtakuntaansa, kun Gyeon Hwon aloitti vastatoimen. Vaikka Taejo ei onnistunut tällä kertaa, hän ei täysin voitettu ja odotti kärsivällisesti uutta tilaisuutta esiintyä.
Vuonna 935 jKr. Gyeongsun, Gyeon Hwonin asettama nukke Myöhemmän Sillan valtaistuimelle, päätti luovuttaa valtakuntansa Taejolle, koska hän ymmärsi, että hänen oli mahdotonta elvyttää Myöhemmän Sillan omaisuutta.
Luonnollisesti Taejo otti mielellään vastaan Gyeongsunin antautumisen. Hän palkitsi entisen kuninkaan antamalla hänelle prinssin arvonimen. Lisäksi hän meni naimisiin yhden Gyeongsunin tyttären kanssa vahvistaakseen heidän suhteitaan ja varmistaakseen Geongsunin tuen ja uskollisuuden. Tämä avioliitto auttoi myös Taejoa saamaan myöhempien Silla -aatelisten tuen.
Myöhempien kolmen valtakunnan ja Kiinan alueet pohjoisessa. (KJS615 / CC BY-SA 3.0 )
Bodhisattvat, johdanto
Polvillaan oleva hoitaja Bodhisattva, 7. vuosisadan loppu (Tang -dynastia), palamaton savi, johon on sekoitettu kuituja ja olkia, joka on mallinnettu puisen ankkurin päälle polykromialla ja kullalla, Mogaon luolasta 328, Dunhuang, Kiina, Gansun maakunta, 122 cm korkea (Harvardin taidemuseot)
Mikä on bodhisattva?
Sanskritissa, bodhisattva tarkoittaa suunnilleen: “ olla buddhaksi aikova. ”
Buddhalaisuuden Theravada -perinteessä Buddha kutsui itseään nimellä bodhisattva kaikkien inkarnaatioidensa ja elämänsä aikana ennen valaistumista. Vasta buddhalaisuuden saavuttamisen jälkeen tuli sopivaa kutsua häntä Buddhaksi.
Buddhalaisuuden Mahayana -perinteessä a bodhisattva on kuka tahansa olento, joka aikoo saavuttaa valaistumisen ja buddhalaisuuden.
[…] Länsimaisessa kirjallisuudessa bodhisattva kuvataan usein henkilöksi, joka lykkää valaistumistaan pelastaakseen kaikki olennot kärsimyksestä […] valitsemalla tämän pidemmän kurssin, ja hän täydentää itseään monien elämien aikana saavuttaakseen ylivoimaisen valaistumisen buddha jossain kaukaisessa tulevaisuudessa […] Princetonin buddhalaisuuden sanakirja, toimittaneet Robert E. Buswell ja Donald S. Lopez, s. 134.
Buddhalaisissa taiteellisissa perinteissä on monia arkkityyppisiä bodhisattvahahmoja, jotka esiintyvät toistuvasti. Tässä esseessä tarkastellaan viittä niistä.
Nämä erityiset bodhisattvahahmot voidaan kuvata joko miehiksi tai naisiksi riippuen maantieteellisestä kontekstista ja kyseisen kulttuurin ikonografisista perinteistä.
Padmapani ja Vajrapani Ajanta -luolassa 1, 450–500, Maharashta, Intia
Maalauksia kahdesta arkkityyppisestä bodhisattvahahmosta löytyy Intian Maharashtan Ajanta -luolista. Nämä luvut reunustavat Buddhan patsasta. Vasemmanpuoleinen nimi on Padmapani ja oikealla Vajrapani.
Valtaistuin Buddha Läsnä Bodhisattvas Padmapani (Avalokiteshvara) ja Vajrapani, 10. vuosisadan jälkipuolisko, varhainen itäisen jaavan aikakausi, pronssi, Indonesia, 29,2 cm korkea (Metropolitan Museum of Art)
Toinen teos Indonesiasta sisältää saman teeman. Buddha istuu keskellä kahden bodhisattvan vieressä: Padmapani vasemmalla ja Vajrapani oikealla.
Avalokitesvara
Padmapani on toinen nimi sanskritiksi Bodhisattva Avalokitesvara, joka edustaa kaikkien buddhojen myötätuntoa.
Guanyin, joka tunnetaan myös nimellä Bodhisattva Avalokitesvara tai "Äänen havaitsija", Mogaon luola 57 Dunhuangissa, Kiinassa (kuva: Dunhuang Academy)
Kiinassa Bodhisattva Avalokitesvara on nimeltään Guanyin. Kiinalainen taide kuvaa Avalokitesvaraa usein naisena.
Vajrapani
Bodhisattva Vajrapani edustaa kaikkien buddhojen voimaa ja suojelee Buddhaa. Alla hänellä on salamannopea valtikka vasemmassa kädessään.
Vajrapani, 6. – 7. Vuosisadan loppu, Kashmir (Intia), harmaa koriitti, 22,9 cm korkea (Metropolitan Museum of Art)
Kulttuurikontaktin ansiosta Kushanin valtakunnan ja nykyisen Pohjois -Intian välillä Bodhisattva Vajrapanilla on vahva ikonografinen suhde kreikkalaiseen mytologiseen Hercules -hahmoon Gandharan taiteessa.
Manjusri ja Samantabhadra
Bodhisattvat Padmapanin ja Vajrapanin lisäksi toinen suosittu suosittu arkkityyppinen bodhisattva on Manjusri ja Samantabhadra.
Shakyamuni Triad, riippuva rulla, 1565, Joseon -dynastia, väri ja kulta silkillä, Korea, 60,5 x 32 cm (Metropolitan Museum of Art)
Joseon -dynastian maalauksessa Buddha istuu keskellä Bodhisattva Manjusrin ja Bodhisattva Samantabhadran kanssa. Tätä kutsutaan Shakyamuni -kolminaisuudeksi tai Triadiksi.
Manjusri on usein kuvattu leijonan kanssa, kuten japanilaisen taiteilijan Shūsein rauhallisessa maalauksessa nähdään.
Shūsei, Monju (Manjusri) leijonalla, roikkuva kirjakäärö, 1500 -luvun loppu, Muromachin aikakausi, muste paperille, Japani, 81,5 × 33 cm (Metropolitan Museum of Art)
Bodhisattva Manjusri edustaa kaikkien buddhojen viisautta. Joskus hänet kuvataan pitämällä miekkaa tai valtikkaa. Kiinassa Manjusri tunnetaan nimellä Wenshu, ja Japanissa hänet tunnetaan nimellä Monju.
Samantabhadra
Samantabhadra on bodhisattva, jota usein kuvataan Manjusrin kanssa. Nimi Samantabhadra tarkoittaa “Universal Worthy ” sanskritin kielellä. Samantabhadra liittyy meditaatioon.
Bodhisattva Samantabhadra (Puxian), 1200–1400 -luku, Southern Song Yuan -dynastialle, mammutti norsunluu, Kiina, 22,2 cm korkea (Metropolitan Museum of Art)
Kuten mammutti norsunluunveistoksessa nähdään, tätä bodhisattvaa kuvataan usein istumassa norsun päällä. Avalokitesvara -tapaan tämä bodhisattva on usein kuvattu Kiinassa naisten muodossa.
Maitreya
Toinen arkkityyppinen bodhisattvahahmo on Maitreya.
Maitreya, 599 jälkeen, marmori ja pigmentti, Kiina, 17,8 cm korkea (Metropolitan Museum of Art)
Bodhisattva Maitreya eli Buddha Maitreya on tuleva Buddha, joka seuraa Buddha Gautamaa, nykyajan Buddhaa.
Paras Goryeon buddhalainen maalaus ” palaa Japanista paikalliseen näyttelyyn Tongdosan temppelissä
Korea Times, 3. kesäkuuta 2009
Soul, Etelä -Korea — Etelä-Koreaan saapui yksi parhaista buddhalaisista maalauksista Suwol-Gwaneum-Dosta tai kirjaimellisesti vesikuun maalaus Avalokitevara Bodhisattva sanskritissa, joka oli ollut japanilaisessa jinjassa (??) tai shintopyhäkkössä lähes 600 vuotta. Buiddhist -temppelissä järjestettävää erikoisnäyttelyä varten.
Suwol-Gwaneum-Do buddhalainen maalaus tai kirjaimellisesti vesikuun maalaus Avalokitevara Bodhisattva
Suwol-Gwaneum-Do buddhalainen maalaus on peräisin Kagami Jinjasta tai Kagamin shinto-pyhäkköstä Karatsun kaupungissa, Sagan prefektuurissa, Japanissa.
Buddhalaisen maalauksen loivat kahdeksan hovimaalaria vuonna 1310 Goryeo -dynastian kuningatar Kimin tilauksesta, mutta japanilaiset merirosvot ryöstivät sen pian. Japanilaiset hyökkääjät veivät maalauksen Japaniin ja pitivät sitä siellä lähes 600 vuotta.
Kuningatar Kim oli kuningas Chungseonin toinen vaimo, Goryeo-dynastian 26. hallitsija (918-1392).
Tämä Water Moon Avalokitevara Bodhisattva -maalaus, joka on nimetty taidehistorioitsijoiden ja suurin ja kaunein Suwol-Gwaneum-Do buddhalaiseksi maalaukseksi ”, alkoi olla esillä näyttelyssä 30. huhtikuuta 2009 Tongdosa-buddhalaisessa temppelissä Yangsanissa. Etelä -Gyeongsangin maakunta.
Suwon-Gwaneum-Do, 4,19 x 2,54 metriä, julkinen erityinen esitys Tongdosa-museossa jatkuu 7. kesäkuuta 2009 saakka.
Tongdosa -temppeli ilmoitti järjestäneensä buddhalaisen erikoisnäyttelyn näyttelyn Tongdosa -museon avaamisen 10 -vuotispäivän kunniaksi.
Tämä on toinen kerta, kun tämä suurin mestariteos Goyreo -dynastian buddhalainen maalaus esitetään Etelä -Koreassa. Vuonna 1995 se oli esillä Hoamin taidegalleriassa Soulin eteläpuolella.
Asiantuntijat sanovat, että tämä Suwol-Gwaneum-Do on yksi maailman 38: sta Goryeo-dynastian buddhalaisesta maalauksesta, joissa on kuvattu Suwol-Gwaneum tai Water Moon Avalokitevara Bodhisattva.
Laadukkaita buddhalaisia maalauksia valmistettiin Koreassa ja Goryeo-dynastiassa. Maailmassa on noin 160 Goryeo -buddhalaista maalausta.
Mutta Etelä -Koreassa on enintään 10 heistä. Japanissa on niitä kaikkia. Euroopassa ja Amerikassa on vain 20 Goryo -buddhalaista maalausta.
Loput maalaukset, yli 130, vietiin väkisin tai myytiin parhaimmillaan laittomasti Japaniin kauan sitten. Suurin osa heistä oli japanilaisten hyökkääjien ryöstämiä koko historian ajan.
Asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että tämä Suwol-Gwaneum-Do-maalaus on kaunein, vanhin ja suurin, joka on edelleen olemassa maailmassa.
Jotkut taidekritiikit vertaavat tätä buddhalaista mestariteosta Leonardo da Vincin “Mona Lisa ”: een. Toiset väittävät, että se on paljon parempi kuin “Mona Lisa
Japanissa tämä maalaus on julkisesti esillä vain 38 päivää vuodessa suojelun vuoksi.
Temppelin keitot kertoivat aloittaneensa yhteyden Japanin shintopyhäkköön vuosi sitten tämän näyttelyn vuoksi.
Vuonna 2003 Suwol-Gwaneum-Do -maalausta esiteltiin 20 päivän ajan San Franciscon museossa “Goryeo-dynastian: Korea ’s valaistumisen aikakausi (918--1392) laattojen alla.
Näyttelyaika on kuitenkin kaksinkertainen San Franciscon näyttelyyn verrattuna. Se on esillä Tongdosan temppelissä koko 40 päivän ajan.
Goryeo -dynastia Bodhisattva - Historia
Mikä on Goryeo-dynastian buddhalaisten maalausten taiteellisuuden 700 vuoden pitkäikäisyyden salaisuus?
Goryeo -dynastia, joka kesti lähes 500 vuotta, oli buddhalaisen kulttuurin kulta -aikaa Koreassa.
Buddhalaisten taideteosten joukossa buddhalaisia maalauksia, jotka kuvaavat buddhalaisuuden maailmaa, pidetään korealaisen taiteen edustajana.
Vesikuu Avalokiteshvara Bodhisattva on yksi suosituimmista teemoista Goryeon buddhalaisten maalausten joukossa, joka kuvaa pääasiassa kohtauksia Tripitakasta.
Vesikuun maalaukset Avalokiteshvara Bodhisattva kuvastavat usein tuota bodhisattvaa Potalaka -vuorella ja Sudhanassa etsien totuutta.
Kun näyttelyssä esiteltiin Vesikuun maalaus Avalokiteshvara Bodhisattva, joka oli maalattu vuonna 1310, sanomalehdet painoivat maalauksesta vain suurimman kiitoksen, jopa sanomalla: "Se ja rsquos vastaa Mona Lisaa". Mikä maalauksessa koskettaa ihmisten sydäntä rodusta ja kansallisuudesta riippumatta? Vastaus löytyy Goryeo -dynastian buddhalaisten maalausten ainutlaatuisista ominaisuuksista.
Ominaisuus nro 1. Vakaa koostumus, tyylikäs ja herkkä ilme
Ominaisuus nro 2. Rikkaat värit ja hieno tekniikka
Vakaa koostumus ja rento ulkonäkö vangitsevat katsojan silmät
tyylikkäät ilmeet ja yksityiskohtaiset kuvaukset ovat esimerkki Avalokiteshvara Bodhisattvan kauneudesta.
Sen eloisat värit ja hieno tekniikka paljastavat vertaansa vailla olevan taiteellisuuden.
Joten miten nämä buddhalaiset maalaukset luotiin?
Rikkaiden värien salaisuus, yksi näiden maalausten erottavista piirteistä, on niiden ainesosissa.
On yllättävää, että vain muutamia värejä käytetään luomaan eläviä sävyjä, jotka saavat buddhalaiset maalaukset heräämään henkiin.
Kun luonnolliset mineraalit on jauhettu jauheiksi, ne sekoitetaan eläinten nahoista otetulle tahmealle vedelle pigmenttien luomiseksi.
Eri sävyjä tummasta vaaleaan ilmaistaan eri pigmenttipitoisuuksilla.
Tämän tekniikan ansiosta taiteilija pystyi maalaamaan pehmeillä mutta kirkkailla väreillä.
Ja täällä! Säteilevää kultaa lisätään, mikä luo lumoavan mutta tyylikkään vaikutelman.
Goryeo -dynastian buddhalaiset maalaukset on luotu ainutlaatuisella prosessilla.
Tätä kutsutaan taustamaalaustekniikaksi.
Maali levitetään silkkikankaan takaosaan, jolloin värit näkyvät hienovaraisesti ja epäsuorasti.
Tällä tavalla värit ovat hienovaraisempia kuin kankaalle ja rsquo -etupinnalle maalattuina, ja tämä tekniikka on myös edullinen siinä mielessä, että maali hajoaa vähemmän.
Mutta Goryeo -dynastian buddhalaisissa maalauksissa on muutakin.
Luo spiraaleja, joiden koko on 1-2 mm pienissä ympyröissä
sekä silmäripset ja kasvojen hiukset on kuvattu realistisesti hienoilla yksityiskohdilla.
Avalokiteshvara Bodhisattvan peittävän kankaan kuvaaminen herättää ihmetyksen tunteen.
Alle 1 mm paksuiset viivat piirrettiin harjalla läpinäkyvyyden ilmaisemiseksi.
Se paljastaa suurta huomiota yksityiskohtiin, joita on vaikea toistaa vielä tänäkin päivänä.
Yksityiskohtaisesti piirretyt erilaiset kuviot esittävät Goryeo -dynastian buddhalaisten maalausten hienostunutta kauneutta.
Kuviot ovat erilaisia, ja niissä on yli 120 teemaa, mukaan lukien kasvit, eläimet ja luonnonilmiöt, kuten pilvet ja aallot.
Goryeo -dynastian buddhalaiset maalaukset tehtiin kalliilla pigmenteillä, kuten kullalla, ja kehittyneillä tekniikoilla, joita vain ammattitaiteilijat tiesivät käyttää. Voimme ekstrapoloida, että ne luotiin kuninkaallisen perheen jäsenten, aateliston, hallituksen virkamiesten, korkeiden buddhalaisten munkkien ja yleisten uskovien suojeluksessa.
Historiallisissa näytelmissä käytetyt puvut perustuvat historiallisiin viittauksiin.
Goryeon aikana yleisesti käytetyt vaatteet ja asusteet luotiin uudelleen kyseisellä aikakaudella tehdyn historiallisen tutkimuksen perusteella.
& ldquo Voimme jäljentää aikakauden vaatteita käyttämällä historiallisten asiakirjojen viittauksia ja Goryeon kuvitettua kertomusta, mutta Goryeon buddhalaisissa maalauksissa kuvattu tavallisten ihmisten käyttämät todelliset vaatteet tai kuninkaan, hovinaisten ja palvelijoiden asut. oivalluksia Goryeo -ajan vaatteiden hienostuneista väreistä ja tyyleistä. Meidän pitäisi olla kiitollisia buddhalaisille maalauksille, koska ne auttavat meitä luomaan uudelleen tuon aikakauden asuja. & Rdquo
Professori Lim Myeong-mi / Goryeo -asiantuntija, emeritusprofessori, Dongduk Women & rsquos University
Katsotaanpa & rsquos, millaista elämä oli Goryeo -dynastian aikana buddhalaisten maalausten kautta.
Buddhalaiset maalaukset, matka ajassa taaksepäin Goryeon aikaan
Goryeo -dynastian buddhalaiset maalaukset ovat erittäin tärkeä kulttuuriperintö, koska ne osoittavat, millaista elämä oli Goryeo -dynastian aikana.
Lootuksenmuotoiset suitsukkeenpolttimet, joita käytettiin buddhalaisissa rituaaleissa, ovat johtava esimerkki metallityöstä Goryeo-dynastian aikana. Nämä ovat tosielämän malleja suitsukkeenpolttimille, joita nähdään buddhalaisissa maalauksissa.
Kundikat ovat vesipulloja, joita käytetään tarjoamaan puhdasta vettä Buddhalle.
Tämä näyttää aivan samalta kuin ne, joita usein nähdään buddhalaisissa maalauksissa.
Tämä on todiste siitä, että buddhalaisissa maalauksissa käytettiin todellisia esineitä mallina
Sama on arkkitehtuurin kanssa.
Buddhalaisissa maalauksissa kuvatut palatsit perustuvat Goryeo -dynastian palatseihin.
Gambrel -katot, jotka on koristeltu kattojen ja pylväiden välissä olevilla kiinnikkeillä ja näyttävillä kaiteilla sekä koristeilla, on kuvattu yksityiskohtaisesti.
Jos katsot tarkasti, näet, että rakennuksen kiinnike ja Bungjeongsan temppelin Geungnakjeon Hallin kiinnike näyttävät samalta.
Goryeo -dynastian buddhalaiset maalaukset ovat myös tärkeitä historiallisia tietoja muutettavaksi, kun yritetään luoda uudelleen, millaista elämä oli Goryeo -dynastian aikana.
Vaatteet heijastavat sosiaalisten luokkien eroja.
Sosiaalisiin vaatteisiin kuuluvien vaatteet ovat silkkiä ja koristeltu hienostuneilla kirjonnoilla. He käyttävät myös hiuksiaan korkealla koruilla koristeltuina.
Kuitenkin ihmiset, joilla on heikko sosiaalinen asema, kuten piiat, käyttävät vaatteita yksinkertaisissa väreissä ja käyttävät hiuksissaan vain daenggiä, hiusnauhoja.
Se on välähdys sosiaalisesta dynamiikasta Goryeo -dynastiassa, jolla oli tiukka kastijärjestelmä.
"Metallikellot riippuivat monivärisistä silkkiköysistä ja heillä oli silkkipussit täynnä suitsukkeita. Mitä enemmän henkilöllä oli tällaisia asusteita, sitä ylpeämpiä he olivat."
- Lähettäjä Xu Jing & rsquos Illustrated Account of Goryeo
Goryeo -dynastian buddhalaiset maalaukset ovat kuin peilejä, jotka osoittavat meille eläviä välähdyksiä siitä, millaista nykyelämä oli Goryeo -dynastian aikana.
[Epilogi]
Pakko tietää faktoja kulttuurista ja taiteesta Korean historiasta
1. Buddhalaiset maalaukset ovat johtava esimerkki Goryeon kehittyneestä buddhalaisesta kulttuurista.
2. Buddhalaisia maalauksia tilasivat kuninkaallisen perheen jäsenet, korkeat virkamiehet, munkit ja yleiset uskovat.
3. Goryeo -dynastian buddhalaisten maalausten kauneuden salaisuus on luonnollisissa pigmenteissä ja selän maalaustekniikassa.
4. Buddhalaiset maalaukset tarjoavat elävän vilauksen elämän nykyaikaisiin näkökohtiin.
* Tämän artikkelin sisältö on kirjoittajan henkilökohtaisia mielipiteitä ja voi poiketa kansallisen historiankokoelman virallisista näkemyksistä.
Goryeo -dynastia Bodhisattva - Historia
Kirjoittanut Kim Tae-gyu ja Kevin N. Cawley
Kolmen valtakunnan kamppailut Korean niemimaalla johtivat yli vuosituhannen ajan yhdistymiseen kahdesti-ensinnäkin Silla 7. vuosisadalla ja toiseksi Goryeo 10. vuosisadalla.
Goryeon katsotaan olevan erityisen merkittävä Korean pitkässä historiassa monista syistä, mutta kaksi on kaikkien muiden yläpuolella: Korea nimettiin tämän lähes viiden vuosisadan kestäneen dynastian mukaan, eikä koko Korean niemimaan nykyinen alue ole joka eroaa Goryeo -dynastian lopusta.
Siellä on myös pari erityistä kulttuurituotetta, Goryeo celadon, jota juhlitaan kauneudestaan ja ammattitaidostaan, ja Tripitaka Koreana, joka tunnetaan hyvin panoksestaan buddhalaisuuteen ja painetun sanan historiaan.
Silla, joka onnistui toteuttamaan epätäydellisen yhdistymisen vuonna 676, menetti otteensa alueellisiin asioihin 9. vuosisadan lopulla, kun joukko paikallisia hallitsijoita kasvoi kumoamaan keskushallinnon auktoriteetin.
Kaksi voimakasta hallitsijaa Gung Ye ja Gyeon Hwon nousivat näkyvyydelle johtajuutensa ja alueellisen suvereniteetin palauttamista koskevien tavoitteidensa ansiosta, mikä heijasti entisiä alueellisia eroja.
Entinen lupasi menestyä Goguryeossa, kun taas jälkimmäinen julisti itsensä Baekjen seuraajaksi.
Yhdessä jatkuvasti heikkenevän Sillan kanssa nämä kaksi loivat myöhempien kolmen valtakunnan aikakauden. Siitä huolimatta kolmiosaisen kilpailun lopullinen voittaja oli Wang Geon, entinen Gung Ye: n alainen.
Gung Ye oli aikoinaan karismaattinen johtaja, jota ympäröivät monet lahjakkuudet, kuten Wang Geon kenraalina. Mutta pitkän ajan kuluttua ruorissa hän osoitti erittäin epäkeskistä toimintaa, kuten väittäen itsensä eläväksi Buddhaksi ja tappamalla vaimonsa ja lapsensa.
Nämä saivat hänet menettämään uskottavuutensa, mikä johti Wang Geunin kapinaan ja kaatamaan hänet ja löysi Goryeon vuonna 918.
Wang voitti Gyeon Hwonin vuonna 936, vuosi sen jälkeen, kun Silla oli liittänyt sen, joka luovutti 1000 vuotta vanhan dynastiansa Wangille, mikä puolestaan antoi Sillalle kuninkaallisen perheen hallita alueitaan entisessä Sillalla ja säilyttää ihmisarvonsa.
Yhdistymisen jälkeen Wang siirsi uuden maan pääkaupungin kotikaupunkiinsa Gaeseongiin, jossa on nyt teollisuuskompleksi, joka on perustettu Nobelin rauhanpalkinnon saajan ja Etelä -Korean entisen presidentin Kim Dae Jungin kahden maan välisen yhteistyöpolitiikan tuloksena.
Koko tarina esitettiin viime vuosina draamassa, joka oli herättänyt suurta huomiota.
Äskettäin yhdistyneen maan perustaminen
Wang, jota kutsuttiin kuningas Taejoksi kuolemansa jälkeen, keksi kolme suurta politiikkaa koko kansan integroimiseksi, buddhalaisuuden kunnioittamiseksi ja alueen laajentamiseksi pohjoiseen, mikä jatkui koko Goryeo -dynastian ajan seuraavien vuosisatojen ajan.
Buddhalaisuus kukoisti Wangin ja Goryeon aikana ja tuotti suuria buddhalaisia ajattelijoita, kuten Uicheon ja Jinul, ja monia kauniita temppeleitä rakennettiin.
Nimi `` Goryeo '' on peräisin muinaisesta Korean valtakunnasta `` Goguryeo '', josta keskusteltiin tämän sarjan ensimmäisessä osassa. Wang ilmaisi vastustavansa Khitania, joka tuhosi Pohjois -Korean Balhaen osavaltion vuonna 926, Goguryeon seuraajan.
10. vuosisadan alussa Khitan nousi valtaan Mantsuriassa perustaakseen Liao -dynastian vuonna 938. Neljä vuotta myöhemmin se lähetti 50 kamelia lähettiläidensä kanssa diplomaattisuhteiden luomiseksi Goryeon kanssa, mutta Wang nälkäsi kamelit kuolemaan ja karkotti lähettiläät.
Wang toisti Khitanin vastaisen politiikkansa kymmenessä tuomiossaan, seuraajilleen omistetuissa erityislaeissa ja suosituksissa.
Sitä vastoin Wang suhtautui erittäin lempeästi etnisiin korealaisiin. Silla -aristokratian kunnioittamisen lisäksi Wang jätti useimmat maakuntien johtajat häiritsemättä. Lisäksi perustaja kuningas vahvisti suhteita heidän kanssaan solmimalla avioliittoja paikallisten klaanien tyttärien kanssa.
Wang omaksui myös Balhaen pakolaisia. Tällainen lähestymistapa tarjosi legitiimiyttä Goryeo -dynastialle, mikä mahdollisti Wangin jälkeläisten perustaa konfutselaisen valtion infrastruktuurin.
Kymmenen kieltoa nimitti buddhalaisuuden valtionuskonnoksi, mutta vaati myös konfutselaisten klassikoiden tutkimista. Vaikka buddhalaisuudella oli suuri vaikutus Goryeoon poliittisen järjestelmän osalta, maa rakennettiin ja sitä käytettiin tiukan konfutselaisen mallin mukaisesti, johon sisältyi virkamieskokeita, kungfutselaisia byrokraattisia järjestelmiä ja jopa kansallinen konfutselainen akatemia nimeltä Gukjagam.
Ymmärrettävästi Khitanin vastainen politiikka suututti Liao-dynastian, joka hyökkäsi Goryeoon kolme kertaa toisen vuosituhannen kynnyksellä, mutta Goryeo voitti vihollisensa ja lopulta voitti heidät ja sai heidät antautumaan.
Merkittävin sodan sankari tältä ajalta oli kenraali Gang Gam-chan, joka määräsi hävittävän väliaikaisen padon tuhotakseen joen puolivälissä olevat kitanit.
Tunnustuksena hänen saavutuksistaan Korean laivasto nimitti tuhoajan hänen mukaansa vuonna 2006.
Kungfutselaiseen perustuvaan poliittiseen järjestelmään kuuluva Goryeo suosii avoimesti siviilibyrokraatteja armeijan virkamiehiä kohtaan, joiden vanhanaikaiset valitukset puhkesivat lopulta vuonna 1170.
Ryhmä armeijan virkamiehiä onnistui kapinalla aloittamaan sotilasdiktatuurin, jonka komentajat vaihdettiin veriseen toimintaan kolme kertaa alle kahden vuosikymmenen aikana ennen kuin Choi Chung-heon otti vallan vuonna 1197.
Seuraavien 60 vuoden aikana Choi ja hänen jälkeläisensä hallitsivat maata muutaman nimellisen kuninkaan alaisuudessa vuoteen 1258 asti, jolloin sotilasdiktatuuri päättyi Choin pojanpojanpojan kuoleman jälkeen.
Choi -perheen hallituskauden aikana mongolit hyökkäsivät Goryeoon, joka vastusti hyökkäyksiä lähes 30 vuotta siirtämällä sen pääkaupungin jopa Länsi -Ganghwan saarelle, ennen kuin se lopulta haki rauhaa vuonna 1259.
Vastineeksi Goryeon oli kestettävä joukko nöyryyttäviä toimenpiteitä, mukaan lukien Goryeon hallitsijoiden tittelin alentaminen ja Goryeon ruhtinaiden pakkoavioliitto Mongolian Yuan -dynastian prinsessojen kanssa.
Mongolijoukkojen ollessa Goryeon pääkaupungissa Yuan osallistui aktiivisesti Korean niemimaan politiikkaan.
Goryeo onnistui selviytymään tästä vaikeasta ajanjaksosta ja palautti itsemääräämisoikeutensa 1400 -luvun puolivälissä, kun Yuan hiipui pois toteuttaakseen useita uudistavia politiikkoja.
Sen kansallinen kyky oli kuitenkin heikentynyt liikaa vuosisataisen Mongolian vaikutuksen alaisuudessa saadakseen takaisin menneisyytensä, ja se päättyi vuonna 1392 yhden sen kenraalin, Yi Seong-gyen, käsissä.
Goryeon panos maailman älylliseen historiaan
Vaikka sota mongoleja vastaan tuhosi Goryeon, se johti myös suuren kulttuurituotannon aikaan. Merkittävin tuotettu kulttuurinen arvo oli buddhalaisten tekstien kaiverrus, joka tunnetaan nimellä Tripitaka Koreana, jonka ihmiset uskoivat suojaavan heitä mongolien hyökkäyksiltä.
Tripitaka Koreanan merkitystä ei voi korostaa liikaa: se on maailman kattavin ja vanhin ehjä versio kaikista buddhalaisista kirjoituksista, ja se on kirjoitettu kiinalaisilla kirjaimilla, joissa on yli 52 miljoonaa yksittäistä merkkiä ilman tunnettuja kirjoitusvirheitä.
Pyhät kirjoitukset on kaiverrettu yli 80 000 puiseen painokiveen, ja niitä pidetään upeassa Haeinsan temppelissä Etelä-Koreassa, missä ne pysyvät lähes täydellisessä tilassa huolimatta siitä, että korkean teknologian tallennuslaitteita ei ole käytetty useiden vuosisatojen jälkeen.
Ne on nimetty Korean kansalliseksi aarteeksi nro 32, ja Haeinsan temppelin tilat, jotka pitävät niitä, ovat Unescon maailmanperintökohteita.
Painamisen osalta Goryeo oli ehdottomasti edistynyt, enemmän kuin Eurooppa tuolloin. On top of the Tripitaka Koreana, which was carved onto wooden blocks, the medieval state came up with the technology of moveable metal print.
Historical records note that Goryeo printed its first book based on this innovative method in 1234, but the oldest extant book printed with this technology is Jikji (a Buddhist text), which dates back to 1377.
Still, it pre-dates to the printing of the famous Gutenberg Bible in the 1450s by the Western hero of printing Johannes Gutenberg _ by about three quarters of a century as confirmed by UNESCO in 2001. Unfortunately, only one copy remains, and it is kept in the National Library of France.
In addition, the current national name of Korea was known to the West thanks to Goryeo’s openness _ Arabian merchants carried out regular trading with Goryeo seeking such items as its famous green-grey colored Celadon pottery and Korea’s red ginseng, celebrated for its manifold health benefits.
It was through their pronunciation of Goryeo as “Korea” that this relatively small peninsula in East Asia became known to the world.
Dr. Kevin N. Cawley is currently the Director of the Irish Institute of Korean Studies at University College Cork (UCC), Ireland ― the only institute in Ireland dedicated to promoting Korean studies ― funded by the Academy of Korean Studies, South Korea. He was previously a Gyujanggak Fellow at Seoul National University.
Goryeo Dynasty (918-1392):
A Korean kingdom that succeeded the Southern-and-Northern States period
Unified Silla (AD668-935):
Korea’s first unified country after the Three Kingdom era
The Late Three Kingdoms:
Three-way rivalry in the late 9th and early 10th century in the Korean Peninsula
Gung Ye, Gyeong Hwon:
Rebel leaders who revolted against Silla so as to proclaim as successors of Gogurye and Baekje in the era of Late Three Kingdoms
Wang Geon (King Taejo, reign: 918-943):
Founder of the Goryeo Dynasty
Uicheon (1055-1101), Jinul (1158-1210):
Famous monks in the Goryeo Dynasty
Balhae (AD698-926):
A Manchurian kingdom set up after the collapse of Goguryeo
Gukjagam:
The national university of Goryeo, which is equivalent to Seonggyungwan in Joseon Dynasty
An Hyang (1243-1306):
A famous Confucian scholar in Goryeo Dynasty
Liao Dynasty (907-1125):
A Khitan empire that ruled over the regions of Manchuria, Mongolia and parts of northeast China
General Gang Gam-chan (948
1031):
As one of the greatest army leaders in the Korean history, he helped Goryeo defeat invading forces from the Liao Dynasty in the early 11th century.
1219):
An army general of Goryeo who took the power in 1197. Over the next 60 years he and his three offspring practically controlled the country.
Ganghwa Island:
An island west of Seoul where Goryeo took over Mongolian invaders in the 13th century
Haeinsa Temple:
One of the most famous Buddhist temples in Korea. The temple located in Hapcheon, South Gyeongsang Province was founded in early 9th century.
Yuan Dynasty (1271-1368):
The Chinese branch of Mongol dynasty established by Genghis Khan
1408):
A general of late Goryeo. He became king of the Joseon Dynasty in 1392 which succeeded Goryeo.
Goguryeo (BC37-AD668):
An ancient Korean kingdom in the northern Korean Peninsula and Manchuria
Baekje (BC18-AD660):
An ancient kingdom in southwest Korea
Silla(BC57-AD935):
An ancient kingdom in southeast Korea
Goryeo Dynasty Bodhisattva - History
South Korea&rsquos Cultural Heritage Administration and the US-based Freer Gallery of Art and Arthur M. Sackler Gallery have launched a new website titled Goryeo Buddhist Painting: A Closer Look, showcasing Buddhist art from Korea&rsquos Goryeo dynasty. The new online catalogue serves as a digital repository for all Goryeo-era art currently held in the collections of museums in the United States.
&ldquoWhat makes this catalogue special is the high-resolution, detailed images that allow viewers to have a close look at these rare paintings . . . visual documentation captures close details of motifs, materials, and techniques that uniquely characterize 13th- and 14th-century Korean Buddhist paintings and distinguish them from similar works painted elsewhere in East Asia,&rdquo said Kieth Wilson, curator of the Freer and Sackler Galleries. (The Korea Herald)
The website currently shares information about 16 Goryeo paintings owned by eight museums in the US: three works at the Freer Gallery of Art and Arthur M. Sackler Gallery at the Smithsonian Institution in Washington, DC five at the Metropolitan Museum of Art in New York City three at the Museum of Fine Arts, Boston one at the Asian Art Museum, San Francisco one at the Brooklyn Museum one at the Arthur M. Sackler Museum, part of the Harvard Art Museums at Harvard University one at the Cleveland Museum of Art and one at the Rhode Island School of Design Museum.
The Goryeo (고려) dynasty was established in 918 by King Taejo Wang Geon. It united the Later Three Kingdoms (892&ndash936) in 936 and ruled most of the Korean Peninsula until it was displaced by the founder of the Joseon kingdom, Yi Seong-gye, in 1392. Goryeo expanded the country&rsquos borders to present-day Wonsan in the northeast (936&ndash943), the Yalu River (993), eventually expanding to cover almost all of the present-day Korean Peninsula (1374).
Arhat (Nahan do 나한도). 1235&ndash36, Cleveland Museum of Art.
From archive.asia.si.edu
&ldquoAfter seven years of working with the Smithsonian Institution&rsquos Freer Gallery of Art, we have managed to create an online compilation of the Goryeo Buddhist paintings,&rdquo said a Cultural Heritage Administration official. (The Korea Bizwire)
The Cultural Heritage Administration said that it would continue to work with the Freer and Sackler Galleries to research and conserve Goryeo-era Buddhist paintings, with plans to create more digital platforms to enable people to easily access and appreciate the cultural heritage of Korea.
Headquartered in the South Korean city of Daejeon, the Cultural Heritage Administration is a sub-ministerial agency charged with preserving and promulgating Korean cultural heritage.
While the achievements of Goryeo include establishing relations with the southern kingdoms of what is now China to stabilize national sovereignty, and progressive taxation policies, Goryeo is perhaps most notable for providing an environment in which the arts were able to flourish, leading to the creation of countless sophisticated works by this Buddhist state. Buddhism in Goryeo also evolved in ways that rallied support for the state to protect the kingdom from external threats.
The resource represents the culmination of a collaborative effort between Wilson at the Freer and Sackler Galleries and Chung Woo-thak, professor emeritus of Dongguk University that began in 2013. The two scholars combined their expertise and resources to research, interpret, and translate the artworks, based on a mutually held respect for and recognition of the importance of Goryeo Buddhist art.
&ldquoThe fact that America&rsquos national museum with worldwide recognition has produced a website solely dedicated to Goryeo Buddhist paintings is in itself a groundbreaking event,&rdquo said Prof. Chung. &ldquoBut the project may be by far the most remarkable result of a support project by our own institution to a museum abroad.&rdquo (The Korea Times)
The digital catalogue of Goryeo art, which was launched on 21 September, represents an important international collaboration and demonstrates how museums can digitally advance research on a rare collection of Korean artworks, said Freer and Sackler Galleries director Chase Robinson.
&ldquoWe hope our bilingual resource introduces these incredibly beautiful and important works of art to new audiences in the West,&rdquo he said. (The Korea Times)
The Freer Gallery of Art and the Arthur M. Sackler Gallery together make up the Smithsonian Institution&rsquos national museums of Asian art, and are home to the largest Asian art research library in the US.
Amitabha Triad (Amita samjon do 아미타삼존도). Mid-14th century,
Brooklyn Museum. From archive.asia.si.edu
This bodhisattva statue (National Treasure 124), made from white marble, was taken to Japan in 1912 from the site of Hansongsa Temple in Namhangjin-dong, Gangneung. It was finally returned to Korea thanks to the 1965 Korea-Japan Normalization Treaty, and is now exhibited at Chuncheon National Museum.
Seated Bodhisattva from the Site of Hansongsa Temple, Goryeo Dynasty (10th century), Gangneung, White marble, Height: 92.4cm, National Treasure 124, Chuncheon National Museum
Hansongsa Temple: Scenic Site Revered by Silla&rsquos Hwarang (&ldquoFlowering Knights&rdquo)
Hansongsa Temple is no longer in existence its former site in Namhangjin-dong, Gangdong-myeon, Gangneung is now occupied by a military airfield. Surrounded by pine trees near the ocean, with Gyeongpodae and Hansongjeong pavilions close by, the temple site was always included among the most scenic spots of Gwandong (present-day Gangwon Province), along with Mt. Geumgang. As such, Hansongsa Temple was often mentioned in poems and other writings by the people who visited there.
In addition to its beautiful scenery, this area was also a popular excursion because of its ties to the Hwarang (花郞, &ldquoFlowering Knights&rdquo), a legendary military unit of the Silla Kingdom. In particular, the area was once occupied by a contingent of 3000 Hwarang members led by Yeongrang (永郞), Sullang (述郞), Namrang (南郞), and Ansangrang (安詳郞), who came to be revered as Taoist immortals. This group, which served under Silla&rsquos King Hyoso (孝昭王, r. 692-702), was said to be the most powerful among the Hwarang, such that steles about them were erected in Chongseokjeong Pavilion, Lake Samilpo, and Hansongjeong Pavilion. This group of Hwarang was so famous among the people that several of the troop&rsquos training and pilgrimage sites along the East Sea from Gyeongju to Anbyeon became popular tourist attractions, known collectively as the &ldquoEight Views of Gwandong.&rdquo According to Memorabilia of the Three Kingdoms (三國遺事), the stele for Seol Wonrang (薛原郎), the first Hwarang, was erected in Myeongju (溟州, present-day Gangneung), which confirms that the area around Gyeongpodae and Hansongjeong pavilions held great importance for the Hwarang. By the Goryeo period, along with those two pavilions, the nearby Hansongsa Temple was also crowded with visitors, including writers and high-ranking officials who wished to see the historical sites of Silla&rsquos Hwarang. In the same context, during the late Goryeo and early Joseon period, many literati visited here and wrote poetry and other works.
Site of Hansongsa Temple in Namhangjin-dong, Gangneung.
&ldquoManjushri Bodhisattva and Samantabhadra Bodhisattva Popped up from Underground&rdquo
In old documents, Hansongsa Temple was called Munsudang (文殊堂), Munsujae (文殊臺), or Munsusa (文殊寺). In the fifth volume of Collected Writings of Yi Gok (稼亭文集), entitled Trip to the East (東遊記), the Goryeo scholar Yi Gok (李穀, 1298-1351) wrote about visiting Hansongsa Temple:
Yi Gok (李穀), Collected Writings of Yi Gok (稼亭文集), Volume 5: Trip to the East (東遊記), Joseon Dynasty (1662), 30.0 × 19.5 cm, National Library of Korea
Seated Bodhisattva from the Site of Hansongsa Temple, Goryeo Dynasty (10th century), Gangneung, White marble, Height: 56.0cm, Treasure 81, Ojukheon & Municipal Museum (Gangneung)
&ldquoAfter staying (in Gyeongpodae Pavilion) for a day, due to the rain, I went out to Gangseong (江城) to see Munsudang (文殊堂). According to people, two stone statues of Manjushri Bodhisattva and Samantabhadra Bodhisattva had popped up from underground. A stele of the four Taoist immortals was once erected on the east side of these statues, but Hu Zongdan (胡宗旦) had thrown it into the water, so that only the turtle-shaped pedestal was extant.&rdquo
(以雨留一日/ 出江城觀文殊堂/ 人言文殊，普賢二石像從地湧出者也/ 東有四仙碑/ 爲胡宗旦所沉/ 唯龜跌在耳)
In addition to National Treasure 124, another bodhisattva statue from the site of Hansongsa Temple is currently housed at Ojukheon & Municipal Museum in Gangneung. These two bodhisattva statues are estimated to be the statues of Manjushri Bodhisattva and Samantabhadra Bodhisattva that supposedly &ldquopopped up from underground.&rdquo Unfortunately, the one in Ojukheon & Municipal Museum is missing its head and one arm, but its casual seated posture, with one leg resting comfortably outside of the lotus position, is symmetrical with the other bodhisattva statue (National Treasure 124). Thus, it would appear that these two sculptures were once the two attendant bodhisattvas on the left and right of a Buddha triad. But in that case, what can be said of the main Buddha?
Incredibly, the pedestals that once supported these two bodhisattva statues are still present at the site of Hansongsa Temple, which is now covered by sand. Although the pedestals are severely damaged, we can see that they are shaped like a lion and an elephant, respectively. According to Buddhist sutras such as the Lotus Sutra, Avatamsaka Sutraja Dhāraṇī Collection Scripture, Manjushri Bodhisattva (symbolizing wisdom) is seated on a lion pedestal, while Samantabhadra Bodhisattva (symbolizing compassion) is seated on the elephant pedestal. In Korea, extant lion- and elephant-shaped pedestals can be found at Bulguksa Temple in Gyeongju and in the Vairocana Buddha Triad (estimated to date from the ninth century) of Beopsusa Temple in Seongju. Manjushri Bodhisattva and Samantabhadra Bodhisattva can be attendant bodhisattvas for either Shakyamuni Buddha or Vairocana Buddha. Around the ninth century, the Hwaeom (Ch. Huayan) school and Seon (Ch. Chan) school of Buddhism worshipped Vairocana Buddha. Then, starting in the mid-ninth century, many statues of Mahāvairocana Buddha were produced through the influence of Esoteric Buddhism. As such, it is estimated that the main Buddha of this triad likely depicted Vairocana Buddha.
Lion-shaped and elephant-shaped pedestals at the site of Hansongsa Temple.
Introduction of Manjushri Bodhisattva Faith
The tall, cylindrical crown worn by this bodhisattva is characteristic of bodhisattva sculptures produced near Gangneung in the early Goryeo period. Statues with this style of crown were transmitted from China&rsquos Tang Dynasty, which had embraced the iconography of Esoteric Buddhism from India. This iconography likely spread through the Tang capital of Chang&rsquoan (where Esoteric Buddhism prospered), including the nearby region of Mt. Wutai in Shanxi Province, where Esoteric Buddhist art was introduced. Bodhisattva statues with the cylindrical crown continued to be produced during the Five Dynasties (907-960) and Song Dynasty (960-1277), and became especially popular in the Buddhist sculpture of the Liao Dynasty (907-1125). In Korea, statues with this crown appeared around the tenth century in Woljeongsa Temple, Sinboksa Temple, and Hansongsa Temple, all of which were located near Mt. Odae (五臺山, Ch. Mt. Wutai) of Gangwon Province.
Seated Bodhisattva from Woljeongsa Temple, Goryeo Dynasty, Jinbu-myeon, Pyeongchang-gun, Gangwon Province, Height: 180.0cm, Treasure 139
Seated Bodhisattva on the Site of Sinboksa Temple, Goryeo Dynasty, Naegok-dong, Gangneung, Gangwon Province, Height: 121.0cm, Treasure 84
Mukaan Avatamsaka Sutra, Mt. Odae (Ch. 五臺山, Mt. Wutai) is the holy place where Manjushri Bodhisattva resides. In the seventh century, Monk Jajang introduced the faith of Manjushri Bodhisattva of Mt. Wutai/Odae to Korea. Memorabilia of the Three Kingdoms (三國遺事) describes how Manjushri Bodhisattva appeared as a manifestation and exercised miraculous power. In the section &ldquoFifty Thousand Manifestations of Mt. Odae&rdquo (臺山五萬眞身) from Memorabilia of the Three Kingdoms, it is written that Crown Prince Hyomyeong and Prince Bocheon, two sons of King Sinmun (神文王, r. 681-692), led an ascetic life on Mt. Odae where they offered tea to Manjushri Bodhisattva, and that Crown Prince Hyomyeong later ascended to the throne as King Hyoso. As such, it is estimated that the aforementioned &ldquofour Taoist immortals&rdquo and their contingent from the Silla Kingdom might have been locals from the Mt. Odae area who supported King Hyoso, and who thus became the main agents promoting the Manjushri Bodhisattva faith in this region.
Elegant Bodhisattva Statue Reflecting Traditional and Local Styles
Relief Sculpture of Manjushri Bodhisattva in Seokguram Grotto, Unified Silla Kingdom (751), Gyeongju, Height: 106.0cm, National Treasure 24
The soft and refined sculptural aesthetics of the bodhisattva statue from Hansongsa Temple can be compared to the Manjushri Bodhisattva relief carving in the upper niche of Seokguram Grotto, which was produced around 751 during the Unified Silla period. In Seokguram Grotto, the Manjushri Bodhisattva carving appears opposite a seated Vimalakirti carving, which together represent the doctrine of &ldquononduality&rdquo (i.e., the unity of all things). The relief carving exemplifies the quintessential characteristics of Unified Silla sculpture, such as the generous face, the smile visualizing a state of wisdom and compassion, the smooth round shoulders, the voluptuous arms and legs, and the relaxed posture. Transcending time, the same characteristics are well rendered in the bodhisattva statue (National Treasure 124) from Hansongsa Temple.
From ancient times, the area of Gangneung and Mt. Odae in Gangwon Province was called &ldquoMyeongju.&rdquo After failing to become the king, Kim Juwon (金周元), a sixth-generation descendant of Silla&rsquos King Muyeol (r. 654-661), retreated to this area (which was his mother&rsquos home) and became the progenitor of the Gangneung Kim clan. King Wonseong (r. 785-798) named Kim Juwon the &ldquoLord of Myeongju&rdquo and gave him the authority to rule over the territory, including Myeongju, Yangyang, Samcheok, and Uljin. Many direct descendants of Kim Juwon advanced to serve in the central government. This strong connection between Myeongju and Gyeongju (the Silla capital) helps to explain why the bodhisattva statue from Hansongsa Temple was carved in the representative style of Unified Silla.
